Talo Täynnä Taidetta

Talo Täynnä Taidetta ~ Oulun Taiteilijaseuran taiteenmyyntitapahtuma

28.2-24.3.       Hallituskatu 5, Oulu.

Tämän vuoden näyttelyssä minulta on kaksi digitaalista kollaasia.

Traveller 2022 ja Houtushen 2024.

Tällä kertaa painatin ne alumiinille.

(Olen kirjoittanut tämän blogitekstin ensin englanniksi ja sen jälkeen suomentanut sen tähän versioon, joten kieli voi siksi tuntua hieman hassulta.)

MITEN NÄMÄ DIGITAALISET KOLLAASIT SYNTYVÄT?

Ensin teen lyijykynäpiirroksen, skannaan sen ja alan työstää sitä Photoshopissa. Lisään väriä ja kuvia. Teos tulostetaan korkealaatuisena pigmenttivedoksena. (Värit kestävät muuttumattomina ainakin sata vuotta)

Ensimmäisissä digitaalisissa kollaaseissani käytin netistä löytyviä ilmaisia valokuvia. Mutta sitten ajattelin että olisi parempi jos voisin käyttää omia valokuviani, jotta koko prosessi olisi omani.

Viime kesänä aloin valokuvata kukkia ja kasveja, ja kerätä omaa kuvapankkia kollaaseja varten. Kuvausreissut puutarhoihin oli kesän kohokohtia enkä olisi uskonut että kuvaaminen on niin mukavaa.

Tiesin haluavani lumpeen kuvia Houtushenia varten ja onneksi löysinkin niitä Oulun kasvitieteellisestä puutarhasta. Täysin valkoisten kukkien kuvaamisessa oli haasteensa varsinkin kun en olisi millään jaksanut opetella oikeita kameran asetuksia.

Olen erittäin tyytyväinen siihen miten hyvin kuvat onnistuivat ja sopivat teokseen.

Traveller

Travellerin nimen päätin vasta digitaalisen kollaasin valmistuttua, koska se tulee egyptiläisestä figuurista alavasemmalla. Khonsusta.

Khonsu on muinaisegyptiläinen kuun jumala.

Khonsun nimi tulee sanasta joka tarkoittaa matkustajaa tai purjehtijaa. Kuten kuu joka matkaa taivaalla.

Aluksi piirtäessäni kuvaa ajattelin että siinä on Kuun jumalatar jolla on kädessään kuu. Mutta myöhemmin tulin siihen tulokseen että se on Äiti maa jolla on kädessä oma satelliittinsa. Ja se tuntui osuvammalta.

Hahmon hiusmeressä seilaava pieni vene on myös ‘matkustaja’ eli Traveller. Näen siinä itseni. Tai kenen tahansa maanpäällisen matkaajan. Ja se sopii myös nimeen.

Houtushen

Piirsin Houtushenin kahdesti. Ekassa piirroksessa tummat kohdat hiuksissa olivat valaita.

Lisäksi siinä oli sama pieni hahmo veneessä, ja nuo kaksi juttua olisivatkin tehneet tästä työstä Travellerin parin paljon selkeämmin. Piirrosprosessissa ne kuitenkin jäivät pois.

Sitten skannasin piirroksen ja aloitin digitaalisen kollaasin.

Tiesin että haluan kuvaan lumpeita (lootuksiksi), mutta muutoin kukat ja kuvan muut elementit järjestelivät itsensä.

Houtushen on Äiti Maa, Gaia.

Muita nimiä joilla häntä on kutsuttu voi lukea kuvan oikeasta reunasta: Bhumi, Mahadevi, Gaia, Dimu, Houtushen. En tiedä paljoakaan (ts netti ei tiedä) Houtushenistä mutta se oli kaikista mystisimmän kuuloinen nimi jonka löysin ja valitsin sen siksi. Nimi tulee kiinalaisesta mytologiasta.

Aloitin digitaalisen kollaasin loppukesästä ja kun se oli melkein valmis lopetin työstämisen.

Talvi tuli ja hibernaatio. Kroppa ei toimi äärilämpötiloissa ja talvi on siten rankka ja vituttava asia.

Lisäksi.

KANSANMURHA

Olen viimeiset 4+kk katsonut ihmisten ja maan tuhoamista.

Epäoikeudenmukaisuutta jollaista en ole koskaan nähnyt. Useita tunteja päivittäin tätä livestreamia ihmisten etnisestä puhdistuksesta. En tiedä miksi, mutta se on mun ‘what is mine to do’.

Olla keski-ikäinen mielenosoituksissa kävijä.

Todistaja sille kun Ei koskaan enää on taas Taas.

Maailmankuvani muuttui. Taas.

Minkään taiteen tekeminen ei kiinnostanut. Miksi tekisin taidetta tällaiseen maailmaan.

Olen edelleen epäuskoinen. En voi uskoa että sen annettiin tapahtua. Ja että sen annetaan jatkua.

Jokin aika sitten tuli viesti näyttelyä koskien ja halusin viedä näyttelyyn myös jotain uutta. Joten tein Houtushenin valmiiksi.

Digitaalisten kollaasien tekeminen on mukava prosessi. Ja tuntui hyvältä saada teos valmiiksi.

Lisäsin teokseen sanat jotta en unohtaisi että tein sen kansanmurhan aikana. Että en katsonut toisaalle silloinkaan kun tein jotain mistä nautin.

Vaikka taiteeni ei ole poliittista, se on kannanotto.

POLITIIKKA

Joillain ihmisillä on politiikka-allergia. Miksi puhua somessa asioista josta on niin eriäviä mielipiteitä. Se myös karsii seuraajia.

Miksi pitää pilata ihana hattara.

Minusta se on taas yksi oikeasti hyvä puoli sosiaalisessa mediassa, jota kohtaan olen itse tuntenut allergiaoireita ihan muista syistä.

Ilman sosiaalista mediaa tämä kansanmurha olisi voitu tehdä samoin kuin kaikki muutkin rikokset ihmisyyttä vastaan. Salaa. Ihmisten näkemättä. Hallitusten jankatessa tyhjiä sanojaan.

Nyt koko maailma näki mitä se on. Miten kolonisaatio ja imperialismi voi edelleen hyvin 2024. Ettei siviilien murhaaminen olekaan niin paha juttu länsimaissa kun ehkä kaikki kuvitteli.

Miksi minulta ja monelta muulta meni kuppi nurin juuri tämän tapahtuman kohdalla? Miksi muutin Instagramtilini protestiksi.

Asiaan varmasti vaikutti sekin että olen nyt parin v ajan seurannut kummeksuen tätä Suomen siirtymistä osaksi sotakonetta. Juuri kun päästiin edellisestä usan poliittisesta kampanjasta syrjäyttää järki myös Suomessa. Niin nyt ollaan yhtäkkiä sodan rakastajia.

En eläkään maassa joka on kuuluisa puolueettomasta sovittelijan roolistaan kuten luulin ja olin ylpeä.

Vaan maassa joka tervehtii ilolla maailman suurinta terroristia ja sotarikollista. Tätä ikuista sodankävijää ja suorastaan vaatii olla osa tätä mätäpaisetta.

Huomaan eläväni maassa joka puolustaa ja tukee etnistä puhdistajaa. Kansanmurhaajaa. Ostaa asejärjestelmän heiltä joiden näen testaavaan aseitaan palestiinalaisiin päivittäin.

Huomaan eläväni maassa joka osallistuu kansanmurhaan epäämällä elintärkeän avun ja tuen kansanmurhan kohteena olevilta ihmisiltä.

Minun kaltaiset ihmiset, jotka puhuvat rauhasta ovat nyt maanpettureita.

En tiedä kannattaako tätä edes suomentaa mutta mitä vittua tapahtuu?

Sellaista aivopesua ole jolla osallistuisin tähän hulluuteen.

Jolla luopuisin omasta ihmisyydestäni. Ja kutsuisin kansanmurhaa tai mitään muutakaan länsimaiden hyökkäystä itsepuolustukseksi. Enkä tule koskaan myöskään olemaan osa yhteiskuntaa joka on osa sotakonetta.

Ihmisten tappaminen on väärin. Eritoten teollisuudenalana.

S O L I D A A R I S U U S

Mietin vielä mitä se tarkoittaa. Mutta voin tuntea sen.

Se on rakkautta ja välittämistä.

Olen kiinnostunut siitä mitä maailmassa tapahtuu ja miksi. Ihailen poliittista taidetta tekeviä taiteilijoita.

Olen tottunut suomeksi ajattelemaan että politiikka on yhteisten asioiden hoitoa vaikka englanninkieliset kuvaukset monesti puhuvat enemmän vallasta..

En koe että hallitukset ovat enää ensisijaisesti meitä ihmisiä varten. Systeemillä on toiset edunsaajat. Se ei välitä ihmisistä. Se on myös tehnyt järjestöistä jotka perustettiin ylläpitämään rauhaa ja ihmisoikeuksia hampaattomia.

Vain ihmiset välittävät ihmisistä.

Henkiset ihmiset joihin luen itsenikin, eivät koe olevansa erillisiä vaan osa kokonaisuutta. Ihmiskuntaa ja koko luomakuntaa. Se mikä tapahtuu muille tapahtuu myös minulle.

En voi olla sanomatta kun näen epäoikeudenmukaisuutta.

PROTESTI

Kun Gazan kansanmurha alkoi, odotin sen loppumista. Ja odotin. Ihmettelin miksi se ei lopu.

Mitä minä voin tehdä. Sen lisäksi että olin pöyristynyt 247.

Ensimmäisen mielenosoituksen aikaan en olisi voinut kuvitella että niitä järjestetään vielä monta. Että niitä tarvitsee järjestää.

Joten yhtenä päivänä vain aloitin Instagram protestini.

Tuntuu hyvältä tehdä jotain. Mitä tahansa.

Jaan tililläni mitä päivän aikana sattuu tulemaan feedissä vastaan. Informatiivisiä juttuja. Tarinoita. Palestiinalaisten ihmisten todellisuutta vuosikymmeniä jatkuneen sorron ja etnisen puhdistuksen aikana. Miehityksen, vainon, ja nyt siis kansanmurhan aikana.

Tutustun sosiaalisen median kautta palestiinalaisiin ihmisiin.

Aluksi olin kiinnostunut asiasta epäoikeudenmukaisuuden vuoksi. Aihe oli entuudestaan tuttu. Sitten aloin välittämään Gazan ihmisistä, ja palestiinalaisista, mitä heille tapahtuu. Ja miksi. Ja mitä minä voin tehdä asialle.

Jos edes yksi toinen ihminen alkaa nähdä palestiinalaiset jonkun mun postauksen vuoksi, on se sen arvoista.

Hallitukset eivät tule tekemään muutosta tähän maailman räikeimpään vuosikymmeniä jatkuneeseen rikokseen ihmisyyttä vastaan. Aikaa olisi ollut. Vain ihmisten toiminta voi vaikuttaa.

Tililläni on nyt enemmän postauksia Palestiinasta kuin omasta taiteesta.

Olen aina kokenut haasteelliseksi pitää kuivan asiallista somelinjaa koska se ei vain ole kiinnostavaa. Lisäksi vietän ihan liikaa aikaa somessa koska joudun lepäämään paljon. Suhde väistämättä muuttuu läheiseksi.

Pitää voida olla myös Complainymus Bosch.

Protestin myötä olen menettänyt seuraajia. Asia tai minun tapa postata siitä ei kiinnosta ja se on ihan ok. Jokainen tavallaan.

Olen se taide jota teen omine ajatuksineni ja mielipiteineni ja luultavasti en minä tai kukaan muukaan ole menettänyt mitään tärkeää.

Tämä toiminta on itselleni merkityksellistä. Tuntuisi huonommalta olla toimimatta ja kiehua omassa moraalisessa järkytyksessä.

Ajattelen että on korkea aika että ihmiset alkaa kiinnittää huomiota siihen mitä täällä tapahtuu. Että vähimmäisvaatimus ihmisenä kun elää ihmisten maailmassa on pitää kiinni omasta ihmisyydestään.